Rajamäen kirkko

Suurempi versio avautuu klikkaamalla kuvaa.

Kirkon sisäseinä on yhtenäinen kuin Kristuksen ihokas, jonka kerrotaan olleen yhtä kangasta.

Alttarifrescon ”Tie, totuus ja elämä” maalasi suunnittelukilpailun voittanut taiteilija Anna Räsänen 1956. Frescon yleisilme korostaa toivoa arkielämän keskellä ja se antaa tilaa monenlaisille ajatuksille.

Rajamäen kirkko oli ensimmäisiä funkkiskirkkoja Suomessa

Funktionalismin johtavia periaatteita on, että muoto perustuu tehtävän, rakenteen ja materiaalin näkymiseen. Kirkossa on monin tavoin mukana kristillistä symboliikkaa.

Kirkon torni näkyy kauas eri suunnista Rajamäkeä lähestyttäessä. Tornin betoninen osa nousee 48,11. metrin korkeuteen lattiatasolta mitattuna.
Risti tornin huipulla on seitsemän metriä korkea.

Pyhä kolminaisuus näkyy kolmiosaisena poikkileikkauksena ja kolmena kattokruununa. Neljän pylvään rivistöt muistuttavat neljästä evankelistasta ja neljästä evankeliumista. Pyöreä Kristus-ikkuna kirkkosalin etuosassa antaa valoa alttarille ja kertoo Jumalan valtakunnan iäisestä valosta Jeesuksessa Kristuksessa. Alttarisyvennyksen muoto on kuin avattu kirjakäärö.

Arkkitehti Erkki Huttunen kertoi muutamista periaatteista, joita oli suunnittelussa noudattanut: ”Tornin tuli olla näyttävä, kirkon keskiakselilla ja kiinni rakennuksessa ja katto jyrkkä harjakatto. Kerhosiipi piti liittyä rakennukseen edestä katsoen symmetrisesti. Ja kirkon sisäseinä tuli olla yhtenäinen kuin Kristuksen ihokas, jonka kerrotaan olleen yhtä kangasta.

Kirkko oli Oy Alko Ab:n omistuksessa 5.5.1985 saakka, jolloin yhtiö lahjoitti sen Nurmijärven seurakunnalle.
Kirkko peruskorjattiin vuosina 1987-88 Arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Raunion suunnitelmien mukaisesti.

Rajamäen kirkko on taidekirkko

Rajamäen kirkossa on runsaasti arvokkaita taide-esineitä, mikä kertoo tehtaiden halusta sijoittaa kirkkoon.
Pääoven molemmilla puolilla ulkoseinässä on Arvi Tynyksen suunnittelemat kiviset reliefit ”Sallikaa lasten tulla minun tyköni” ja ”Vuorisaarna”.
Paavo Tynell suunnitteli kirkkosalin kattokruunut ja seitsenhaaraiset alttarikyntteliköt, joita käytetään nykyään vain erityisissä juhlatilanteissa.
Alttarifrescon ”Tie, totuus ja elämä” maalasi suunnittelukilpailun voittanut taiteilija Anna Räsänen 1956. Frescon yleisilme korostaa toivoa arkielämän keskellä ja se antaa tilaa monenlaisille ajatuksille.
Alttarifrescokilpailun myötä seurakuntasalissa on mm. Erkki Kuloveden, Unto Pusan ja Lennart Segerstråhlen maalauksia ja luonnoksia.
Saarnatuolissa on vuodesta 1956 lähtien ollut Gunnar Uotilan vuonna 1950 tekemä puinen Madonna –veistos, jonka hankkiminen oli silloisen Alkon pääjohtajan K.A. Fagerholmin ehdotus.
Kastemaljan, 41 savukvartsilla koristellun hopeamaljan, suunnitteli Wäinö Aaltonen 1958. Jalusta on mustaa graniittia. Maljan ideana on, että kasteen armoliitto on Jeesuksen ristillä hankkiman pelastusarmon varassa. 40 savukvartsia viittaa niihin 40 päivään, jotka ovat pääsiäisen ja helatorstain välissä.
Vuonna 1979 paljastettiin taiteilija Tapio Hailin maalaama muotokuva yli 30 vuotta pappina toimineesta rovasti Artturi Marttisesta.
Kirkkotekstiilit Rajamäen kirkkoon suunnitteli Greta Skogster-Lehtinen.
Uudet Hanna Korvelan suunnittelemat kirkkotekstiilit otettiin käyttöön 13. tammikuuta 2002.


Piispa Aleksi Lehtonen sanoi Rajamäen kirkon vihkipuheessa mm: ”Jokaisen kirkon tehtävä on julistaa kansalle lakia ja evankeliumia, tehtävää ja lahjaa, tietä, jota meidän tulee käydä, ja voimaa, jolla saatamme sitä käydä. Jokaisen kirkon tulee painaa kansan sydämeen Jumalan käskyt ja Jumalan armo.”