Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Paaston hiljaisuudesta pääsiäisen riemuun
Pääsiäisen aikaan kuljemme Kristuksen kanssa pitkän matkan kuolemasta elämään.
Palmusunnuntai aloittaa kunnian kuninkaan alennustien. Hiljaisella viikolla paasto huipentuu,
ja näemme Jumalan Pojan kärsimyksen ja kuoleman.
Pääsiäisaamun auringon noustessa heräämme riemastuttavaan uutiseen: Kristus on ylösnoussut!
Pääsiäisen sanomassa on kristillisen uskon ydin ja perusta.
Pääsiäispäivä
Pääsiäispäivä, sunnuntai, on Jeesuksen ylösnousemuksen juhla.
Enkeli kääntyi naisten puoleen ja sanoi: "Älkää te pelätkö. Minä tiedän, että te etsitte ristiinnaulittua Jeesusta. Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista, niin kuin itse sanoi." (Matt. 28:5–6)
Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista, elämä on voittanut kuoleman. Pääsiäisenä muistetaan myös kastetta, jonka kautta jokainen kristitty ikään kuin haudataan ja nousee kuolleista.
Pääsiäisen juhla alkaa jo lauantain ja sunnuntain välisenä pääsiäisyönä. Ylösnousemusjuhla alkaa.
Pääsiäisyö oli varhaisessa kirkossa aika, jolloin monia kastettiin. Siksi pääsiäisyön tai -aamun messussa saatetaan piirtää kastevedellä ristinmerkki seurakuntalaisten otsaan tai pirskotella heidän päälleen kastevettä.
Toisena pääsiäispäivänä, maanantaina, muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä häntä seuranneille naisille ja opetuslapsille Emmauksen tiellä. Ilmestykset vakuuttivat heidät Jeesuksen kuolleista nousemisesta ja jatkuvasta läsnäolosta maailmassa.
Pääsiäisyöstä alkaa pääsiäisviikko, joka kestää seuraavaan lauantaihin. Pääsiäisyöstä alkaa myös 50-päiväinen pääsiäisaika, joka päättyy helluntaihin.
YouTube-video
Pääsiäinen kaikilla aisteilla
Kiirastorstain iltamessussa on mahdollisuus jalkojen pesuun, ja messun jälkeen Nurmijärven kirkkoon saa jäädä valvomaan keskiyöhön asti. Matka jatkuu pitkäperjantain kautta pääsiäisen iloon. Lankalauantaihin osuva romanien kansallispäivä on otettu huomioon pääsiäisyön messun suunnittelussa.
