Usein kysytyt kysymykset
Mitä eri rippikouluja on?
Rippikoulun voi käydä leiri-, päivä- tai iltarippikouluna.
Rippileiri järjestetään yleensä leirikeskuksessa jossain päin Suomea. Päivät koostuvat erilaisista työskentelyistä sekä yhdessä vietetystä ajasta, iltaohjelmasta, ruoasta ja lauluista. Leirillä nuori pääsee itse tekemään, kokemaan ja pohtimaan.
Papin ja muiden seurakunnan työntekijöiden lisäksi rippikoulussa vastuuta kantavat nuoret isoset. Lisäksi useissa rippikouluissa on mukana vapaaehtoisia aikuisia.
Milloin rippikouluun?
Useimmiten rippikoulu käydään Suomessa sinä vuonna, kun nuori täyttää 15 vuotta. Suomalaisista 15-vuotiaista nuorista rippikoulun käy vuosittain reilusti yli 70 %. Rippikouluun osallistuminen on vapaaehtoista.
Jos lapsi on mennyt 6-vuotiaana kouluun, monet haluavat käydä rippikoulunkin luokkatovereiden kanssa yhtä aikaa. Huoltajan on tällöin oltava yhteydessä seurakuntansa kirkkoherraan, joka myöntää 14-vuotiaalle luvan käydä rippikoulu. Toki rippikoulun voi käydä vuotta myöhemminkin.
Rippikouluun ovat kaikki tervetulleita. Jos rippikoululaista ei ole kastettu, hänet voidaan kastaa rippikoulun aikana. Jos nuori on kastettu, mutta ei ole kirkon jäsen, voi hän halutessaan liittyä kirkkoon. Konfirmoiduksi voivat tulla ainoastaan kirkkoon kuuluvat.
Milloin rippikouluun ilmoittaudutaan?
Rippikouluun ilmoittaudutaan yleensä alkusyksystä edeltävänä vuonna kuin rippikoulu on. Kysy lisää seurakunnastasi.
Rippikoulun voi käydä myös aikuisena. Aikuisrippikouluun voi osallistua myös verkossa, omassa tahdissaan ja omalla tavallaan.
Mitä rippikoulusta saa?
- Oikeuden toimia kastettavan lapsen kummina.
- Mahdollisuuden osallistua itsenäisesti ehtoolliselle.
- 18 vuotta täyttänyt konfirmoitu kirkon jäsen voi asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa, joissa seurakuntiin valitaan luottamushenkilöt.
Kirkollisen avioliittoon vihkimisen edellytyksenä on rippikoulun käyminen, mutta konfirmaatiota ei edellytetä.