Hautausmaan perustaminen

Nurmijärven kirkon läheisyydessä sijaitseva vanhan hautausmaan todettiin 1800-luvun loppupuolella käyneen pieneksi. Sen sijainnin katsottiin myös haittaavan asutusta. Uuden hautausmaan tarvitsema alue saatiin erottamalla noin puolitoista hehtaaria maata lukkarin virkatalon tiluksista. Perustamislupa hautausmaalle saatiin 1887.

Kolme työntäyteistä rakennusvuotta sisälsivät muun muassa maanajoa ja koko aluetta ympäröivän kiviaidan pystytyksen. Nummensyrjän hautausmaa vihittiin käyttöön 29. kesäkuuta 1890. Ruumishuone valmistui hieman myöhemmin. Nummensyrjän hautausmaa nimettiin aluksi Uudeksi hautausmaaksi. Siitä on myös käytetty nimiä Nummi, Aholannummi, Syrjä, Ärtinnummi ja Mäyräntöyräs. Alue on tunnettu myös kirkosta eronneiden hautausmaana.

Hautauksien nopea loppu

Pian ensimmäisten hautausten jälkeen ilmeni vakavia ongelmia. Vaikka hautausmaalle oli ajettu paljon hiekkaa maaperän parantamiseksi, pohjaveden havaittiin olevan liian korkealla. Hautausmaata ei voitu käyttää suunnitelmien mukaan, hautauksia tehtiin vain satunnaisesti. Niinpä hautaustoimintaa päätettiin jatkaa kirkonkylän vanhalla hautausmaalla, jossa ryhdyttiin tarvittaviin laajennustöihin.

Luonnonläheinen ja rauhallinen alue

Nummensyrjän metsähautausmaa on nykyisinkin hautausmaakäytössä. Sen sijainnissa yhdistyy luonnon ja hautarauhan eheä kokonaisuus. Alueella on noin kymmenen hautaa. Olemassa oleviin hautoihin voidaan tehdä tuhkahautauksia, mutta uusia hautapaikkoja ei Nummensyrjän hautausmaalta enää luovuteta.  

Kestävä ja luonnonmukainen ylläpito

Seurakunta hoitaa hautausmaata metsähautausmaan luonteen mukaisesti. Kunnostustöitä tehdään hauta-alueiden ja kulkuväylän kohdalla muutamia kertoja kesäkauden aikana. Vesakkoa raivataan tarpeen mukaan koko alueella metsäisen ilmeen säilymiseksi.