2. Nurmijärven kirkko Nurmijärven kirkko on puusta rakennettu ristikirkko.

Nykyinen Nurmijärven kirkko on järjestyksessä seurakunnan neljäs kirkko.

Kun edellinen kirkko kävi 1700-luvun loppupuolella huonokuntoiseksi, todettiin uuden kirkon rakentaminen välttämättömäksi. Kuningas Kustaa III oli säätänyt, että uudet kirkot on rakennettava kivestä. Paikkakunnan köyhyyteen vedoten nurmijärveläiset anoivat kuninkaalta lupaa käyttää puuta rakennusaineena.

Lupa myönnettiin ja työt aloitettiin tunnetun kirkonrakentajan Matti Åkerblomin johdolla huhtikuussa 1793. Porvoon hiippakunnan piispa Zacharias Cygnaeus vihki kirkon käyttöön 12.10.1793.

Nurmijärven kirkko on muodoltaan ristikirkko, jonka sisäkulmat ovat viistetyt. Katon ristikeskuksesta kohoaa pieni torni, jota kutsutaan kattoratsastajaksi tai lanterniiniksi. Kirkko oli kansalliskirjailija Aleksis Kiven (1834–1872) kotikirkko, johon hän viittaa runoissaan ja kirjeissään.

Kirkon ilmettä kohennettiin 1830-luvulla taidehankinnoilla. Itseoppinut käsityömaalari Carl Peter Elfström (1774-1836) toteutti alttaritaulun sekä evankelistoja esittävät maalaukset saarnatuoliin. Eric Broström ja hänen apulaisensa Jacob Gottlieb Wickman maalasivat Raamatun hahmoja lehtereiden peileihin.

Seuraavan kerran kirkko koki suuria muutoksia 1930-luvun alussa, jolloin se korjattiin perusteellisesti arkkitehti Rafael Blomstedtin (1885–1950) johdolla. Kirkon katolla olevaa keskitornia eli kattoratsastajaa korotettiin. Sisällä saarnatuoli sai katoksen ja kaksi ikkunaa lasimaalaukset. Gunnar Forsströmin tekemät teokset ovat nimiltään Hyvä Paimen ja Elonkorjaaja. Remontin yhteydessä lämmitystä parannettiin ja rakennus sähköistettiin. Tämän näkyvänä merkkinä kattoratsastajan huipulle asetettiin valaistu risti.

Vuonna 1993 vietettiin Nurmijärven kirkon 200-vuotisjuhlia. Juhlia edelsi rakennuksen peruskorjaus. Tuolloin kirkko maalattiin sisältä ja ulkoa, sen paanukatto uusittiin ja tervattiin. Penkkien määrää vähennettiin ja niitä muokattiin mukavammiksi istua. Kirkko sai myös historiansa kolmannet urut. Tämä Martti Porthanin rakentama soitin edustaa tyyliltään myöhäisbarokkia. 

Karttapiirros, jossa kirkko on merkitty numerolla kaksi.
Alttaritalussa Jeesus kohoaa savupatsaassa kohti taivasta.
Nurmijärven kirkon alttaritaulun ‘Jeesuksen taivaaseen astuminen’ on maalannut C. P. Elfström vuonna 1832.
Ilmakuva kirkosta ja tapulista. Niitä ympäröivät lehtipuut ovat syksyn väreissä.
Nurmijärven kirkonmäki ja kirkonkylä lokakuussa 2024. Kuva: Ilkka Koivisto.
Puuttoman mäen päällä kirkko ja tapuli. Alempana rakennuksia ja tonttien puisia aitoja.
Puuton Kirkonmäki joskus 1900-luvun alkuvuosina. Oikealla Elli Sirenin huvila, joka purettiin 1970-luvulla.