5. Viljamakasiini 

Tapulin vieressä komeilee kaksikerroksinen, punamullalla maalattu hirsirakennus. Kyseessä on pitäjänmakasiini eli lainajyvästö.

Pitäjänmakasiiniin kerättiin aikoinaan siemenviljaa tasaamaan hyvien ja huonojen vuosien vaihtelua. Katovuotena viljelijä saattoi lainata kylvöä varten viljaa, ja sadonkorjuun jälkeen palauttaa lainan takaisin korkojen kera. 

Maanviljelys oli vielä 1800-luvulla hyvin haavoittuvaa. Vuosisadan kuluessa koettiin kuusi sään aiheuttamaa katovuotta. Jos siemenviljaa ei ollut varastossa, esimerkiksi kylmää ja märkää kesää saattoi seurata nälkätalvi.

Pitäjänmakasiinit yleistyivät Suomessa 1700-luvulla. Vuoden 1756 valtiopäiväpäätöksellä niitä määrättiin perustettavaksi ympäri koko maan. Nurmijärven ensimmäinen yritys perustaa lainajyvästö tehtiin 1750-luvulla, mutta hanke kuivui kokoon. Uusi yritys vuonna 1786 onnistui ja toiminta vakiintui. Tuolloin makasiini sijaitsi nykyisen siunauskappelin paikkeille.

Kaksi makasiinia

Kirkonmäellä säilynyt makasiini rakennettiin vuonna 1828. Se sai vuonna 1840 seurakseen toisen, koulumestari ja lainajyvästön hoitaja Malakias Costianderin suunnitteleman uuden makasiini. Sen valmistumisen jälkeen vanhemman makasiini muutettiin pitäjän vaivais- eli köyhäinmakasiiniksi. Sen varoista kustannettiin suuri osa pitäjän varattomien hoidosta. Costianderin makasiini purettiin vuonna 1952.

Makasiinien turvallisuuteen oli kiinnitetty suurta huomiota. Varkaiden varalta jykevässä ovessa on ollut kolme lukkoa. Sisällä jyvälaarit rakennettiin irti ulkoseinistä ja lattiasta. Näin viljan valuttaminen seinään tai lattiaan poratusta reiästä ei onnistunut.

Pitäjänmakasiineilla oli suuri merkitys suomalaisen yhteiskunnan kehityksessä, sillä ne mahdollistivat varhaisen sosiaalitoimen aloittamisen. Nurmijärvellä lainojen tuotolla aloitettiin köyhäinhoito, koululaitos ja terveydenhuolto. Luontaistalouden vaihtuessa rahatalouteen 1900-luvun alkupuolella lainajyvästöt lopettivat toimintansa. Nurmijärven jyvästöt lakkautettiin vuonna 1927. 

Museokahvila

Nykyisin hirsirakennuksessa toimii kesä-heinäkuussa Museokahvila. Kahvila on kesäisin auki samoina aikoina kuin Tiekirkkona toimiva Nurmijärven kirkko.

Viljamakasiiniin kerättiin 1950-luvulla vanhaa esineistöä ja rakennus toimi kotiseutumuseona. Siitä nimi Museokahvila.