9. Nurmijärven hautausmaa 

Nurmijärvellä on ollut kristillinen hautausmaa todennäköisesti 1500-luvulta alkaen, siis ensimmäisen kirkon, Pyhän Martin kirkon, rakentamisesta lähtien. Varmasti hautausmaa on ollut 1600-luvulla nykyisen hautausmaan paikalla, silloisen kirkon ympärillä.

Vuosisatojen aikana aluetta on laajennettu tarpeen mukaan. Nurmijärven vanhimpiin kirkkoihin haudattiin vainajia myös lattian alle. Arvokkaammat hautapaikat olivat lähellä kirkon kuoria ja ulkopuolella lähimpänä kirkkoa.

Kirkkoihin hautaamista alettiin terveyssyistä rajoittaa 1700-luvulla. Nurmijärven nykyiseen kirkkoon ei enää haudattu ketään vaan hautapaikan saattoi saada vain hautausmaalta. Muurissa, hautausmaan vanhalla puolella on vuonna 1793 puretun kirkon muistokivi. 

Ennen siunauskappelin rakentamista pappi siunasi vainajat haudalla. Varsinkin talvipakkasilla oli hautaansiunaaminen ulkona hankalaa, ja toisinaan se koetteli myös saattajien terveyttä.

Siunauskappelit alkoivat yleistyä Suomessa 1800-luvun lopulla. Uuden rakennustyypin yleistymiseen vaikutti käytännön syiden lisäksi hautaustoimituksen merkityksen muuttuminen ja sen painoarvon lisääntyminen. Nurmijärven hautausmaan siunauskappeli valmistui vuonna 1930.

Hautausmaan vanhimmat osat sijaitsevat kappelin julkisivuun nähden oikealla, uudet alueet vasemmalla puolella.