Pääsiäisestä on moneksi

Kristinuskon vanhinta ja tärkeintä juhlaa, pääsiäistä, on vietetty jo 100-luvulta lähtien. Nykyään ihmiset eri kulttuureissa ja maissa juhlivat tätä sitä kovin erilaisin tavoin.

Pääsiäiseen liitetään monia luonnon heräämisen, hedelmällisyyden ja kasvun vertauskuvia, kuten esimerkiksi pääsiäispuput. Kaikki eivät kuitenkaan kaneille lämpene. Australiassa villikanit ovat todella paha riesa ja pääsiäispuput onkin siellä korvattu vähemmän haitallisilla, pitkäkorvaisilla ja -nenäisillä korvapusseleilla.

Moniin pääsiäisperinteisiin liittyy vesi. Puolalainen pääsiäisperinne on Śmigus-dyngus, eli märkämaanantai, missä ihmiset kokoontuvat kaupunkien kaduille kastelemaan toisiaan vesiastioiden ja -pyssyjen avulla. Legendan mukaan hyvin kasteltu neito pääsee naimisiin vuoden sisällä. Alun perin käytetty vesi oli symboli kastevedestä.

Kreikan Korfun saarella viskellään pääsiäislauantaisin ikkunoista kaduille vettä. Ja astiat perässä. Tavan uskotaan tulleen Venetsiasta, missä uudenvuodenpäivänä heitettiin ikkunoista pois vanhaa ja joutavaa tavaraa.

Unkarin nuorukaiset suihkivat hiljaisen viikon maanantaina parfymoitua vettä tyttöjen päälle. Tähän he pyytävät aina luvan, ja ohessa voi kysellä suukkoa. Perinteellä uskotaan olevan puhdistava, parantava sekä hedelmällisyyttä lisäävä vaikutus.

Tavallista enemmän pääsiäismunia kuluu Etelä-Ranskan Hauxin pikkukaupungissa, missä vapaaehtoiset valmistavat pääsiäismaanantaina valtavan munakkaan. 15 000 munan jättiomeletista riittää syötävää tuhannelle juhlijalle. Perinne syntyi Napoleonin armeijan pysähdyttyä kaupungissa ja Napoleonin nautittua maukkaan omeletin, jota hän määräsi tarjottavan koko armeijalleen.

Kulkueet ovat usein osa pääsiäisen viettoa. Filippiineillä miesten kulkue seuraa Jeesuksen kuvaa, ja naisten kulkue mustaan lambong-kaapuun puettua Marian kuvaa. Kulkueet tapaavat toisensa kirkon edessä. Tämä kuvaa sitä, miten Jeesus lohdutti Mariaa herättyään kuolleista. Kohtaamisen jälkeen enkeleiksi pukeutuneet pikkulapset riisuvat Marian kaavun ja juhla voi alkaa.

Kiirastorstaina Espanjan Katalonian Vergesin kaupungin Dansa de la mort -tapahtumassa, eli kuolemantanssissa, luurangoiksi pukeutuneet tanssijat ilmestyvät kaduille keskiyöllä. Sisilian Prizzin kaupungin Abballu de daivuli -kulkueessa esiinnytään pelottavissa kasvonaamioissa ja punaisissa kaavuissa. Kulkue kerää mukaansa katsojia, eli sieluja. Juhla päättyy Kristuksen noustua kuolleista ja enkeleiden häädettyä paholaiset pois.

Guatemalan Antiguan kaupungin kadut peitetään koristeluin ennen pitkäperjantain kulkuetta.
Katupeitteiden hiekka koristellaan värikkäin sahanpuruin, kukin, hedelmin sekä vihanneksin. Koristepeitteet saattavat olla jopa satoja metrejä pitkiä. 

Sisilian San Biagio Platanin Archi di pasqua -tapahtumassa pääkadun päälle rakennetut holvikaaret koristellaan kauniisti koristelluista leivistä, pajuista, mausteista, vihanneksista ja hedelmistä.

Bermudalla lennätetään värikkäitä ja kaunismuotoisia leijoja pitkäperjantaina. Perinne sai alkunsa pyhäkoulun opettajan opetettua lapsille Jeesuksen ylösnousemuksesta. Juhlassa syödään turskakakkuja sekä ristillä koristettuja lämpimiä pullia. Taikauskon mukaan, jos pullan syönnin jättää väliin, kotitalo saattaa palaa poroksi.

Yhdysvalloissa syödään karkkia, joka on pääsiäisen vieton tärkein juttu. Kyseessä on todelliset karkkiöverit, sillä vuosittain pääsiäiskarkkeihin törsätään Yhdysvalloissa yli kolme miljardia euroa.

Ilotulitus kuuluu Italian Firenzen pääsiäiseen. Sikäläisessä perinteessä Scoppio del Carrossa (vaunujen räjäyttäminen), taidokkaasti koristeltu vaunu täytetään ilotulitteilla ja sen kantajat pukeutuvat värikkäisiin 1500-luvun asuihin. Saattueen saavuttua pääsiäismessun jälkeen Piazza del Duomo -aukiolle, Firenzen arkkipiispa aloittaa ilotulituksen. 

Meksikossa hiljaisen lauantain ilotulituksien erikoisuutena on ilotulitteilla täytetty, Juudasta kuvaava paperimassahahmo. 

Tsekin tasavallassa harrastetaan virvontaa. Pojat kyhäävät keppejä, joihin kiinnitetään värikkäitä kangasnauhoja. Näillä he vitsovat tyttöjä, toivottaen heille onnea ja terveyttä. Vitsaperinteen alkuperäinen ajatus on ollut siirtää oksien elinvoima niillä vihdotuille naisille.

Suomessa virvonta on tehty perinteisesti Jeesuksen matkan ja palmunlehvätervehdyksen muistoksi. Se on toiminut siunauksena, terveyden tuojana sekä pahan karkottajana. Tänään lopputulos oli kuitenkin jotakin muuta, kun kulttuurimikseriin on heitetty myös lasten pukuleikki sekä länsisuomalainen noita- ja trulliperinne. 

Pääsiäisnoidat eli trullit olivat erityisesti kotieläimiä kohtaan pahantahtoisiksi uskottuja olentoja tai ihmisiä. Kotieläimet ovat pitkäperjantain ja lankalauantain illan aikana alttiina pahalle, koska Jumalan suojeleva vaikutus on pienimmillään. Se taas päästi noidat mellastamaan maailmassa. Siksi pääsiäislauantaina oli syytä pelätä noitia ja sytyttää pääsiäiskokkoja pahojen henkien karkottamiseksi. Ja syttyypä yhä pääsiäislauantaisin ”pääsiääsvalakia” monin paikoin Pohjanmaalla. 

Teksti: Jarmo Österman
Kuvat: Wikipedia Commons